LÄHI-päivä 25.3.2014 tapahtumassa pyrittiin löytämään rajapintoja Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan resurssien, kuten lähiruoan, lähienergian, logistiikan, lähireuhujen ja -viljojen kasviravinteiden välille. Tapahtuman tarkoituksena oli avata näitä teemoja ja ottaa askel kohti alueiden yhteistä innovaatioleiriä. Isonkyrön Kalliojärvellä 10.-12.6. pidettävän leirin tavoitteena on löytää alueen resursseja hyödyntäviä hanke- tai liiketoimintaideoita. Tarmo Vuorenmaa aikuiskoulutuspäällikkö, Sedu Aikuiskoulutus avaa asiaa lue lisää; Mikä innovaatioleiri?
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen muistaa ajan, kun maakuntaa pidettiin eräänlaisena auringonlaskun alueena, jossa ei ollut omaa korkeakoulua eikä innovointia. Alueella kuitenkin herättiin ja strategiaksi otettiin innovaatiotoiminnan vahvistaminen.
- Maakuntakeskus on nyt yksi nopeiten kasvavista kaupunkialueista Suomessa. Yksi avainsana on ollut rajapintojen löytäminen, esimerkiksi alueella on ollut henkilökiertoa organisaatiosta toiseen, Oikarinen kuvaili Seinäjoen Framilla pidetyssä LÄHI-tapahtumassa. Alueen innovaatiotarpeet ja mahdollisuudet
- Maakuntakeskus on nyt yksi nopeiten kasvavista kaupunkialueista Suomessa. Yksi avainsana on ollut rajapintojen löytäminen, esimerkiksi alueella on ollut henkilökiertoa organisaatiosta toiseen, Oikarinen kuvaili Seinäjoen Framilla pidetyssä LÄHI-tapahtumassa. Alueen innovaatiotarpeet ja mahdollisuudet
Lähiruokaan liittyen nähtiin paljon mahdollisuuksia rajapintojen yhdistämisessä, lähellä tuotettua voitaisiin yhdistää tarinoihin, kuvataiteeseen ja musiikkiin sekä blogeihin. Lähiruoka Päivi Rönni, ohjelmapäällikkö, Kasvua Hämeessä -teemaohjelma
Vaasan yliopiston Levón-instituutin kehittämispäällikkö Pekka Peura muistutti, että uusiutuvan energian potentiaali Pohjanmaalla riittää, mutta haasteena on se, miten asia viedään käytäntöön.
- Oman energian käyttöön saaminen lisää maaseudun elinvoimaisuutta, tuo alueelle rahallista arvoa, lisää ostovoimaa, työpaikkoja ja verotuloja. Mutta tähän kenttään tarvitaan innovaatioita. Lähienergia
- Oman energian käyttöön saaminen lisää maaseudun elinvoimaisuutta, tuo alueelle rahallista arvoa, lisää ostovoimaa, työpaikkoja ja verotuloja. Mutta tähän kenttään tarvitaan innovaatioita. Lähienergia
Pekka Peura, FT, kehittämispäällikkö, Levon-instituutti, Vaasan energiainstituutti
Biokaasu käyttöön
Oman energian tuottaminen vaikuttaisi myös ruoan kustannuksiin, kuluuhan ruoantuotantoon, varastointiin ja kuljettamiseen öljyä, jonka hintaa ruoan hinta seuraa. Pohjanmaalla alkaa olla esimerkkejä siitä, miten öljylle haetaan vaihtoehtoja. Esimerkiksi Mustasaaressa sijaitseva Stormossenin jätekeskus alkaa tuottaa yhdyskuntajätteistä biokaasua Vaasan linja-autojen polttoaineeksi.
- Biokaasua tuotetaan vuodessa noin 12 bussin ja 1 000 auton käyttämä määrä. Mutta jotta tämä on mahdollista, niin menestymiseen tarvitaan ainakin yksi suurkuluttaja. Kyse on muna-kana-ilmiöstä, kun ei ole tankkausasemia, ei hankita biokaasuautoja ja jos ei ole autoja, ei perusteta tankkausasemiakaan, Johan Saarela Stormossenilta valotti.
Jepuan biokaasulaitos suunnittelee kaasuntankkauspisteen avaamista laitoksen alueelle. Tankkauspistettä voivat käyttää esimerkiksi henkilöautot. Biokaasulaitos käyttää raaka-aineenaan sikaloiden lietelantaa ja perunankuorijätettä. Sen suurkäyttäjiä ovat KWH Mirka ja Snellmannin elintarviketehdas.
- Yhteiskunnassa tarvitaan uudenlaisia pelisääntöjä, nyt yhteisesti on sovittu, mikä on kannattavaa. Lohdutuksen sanana voi todeta, että asioissa on menty eteenpäin, kun noin 20 vuotta sitten meille melkein naurettiin, kun näistä energia-asioista alettiin puhua, Peura huomautti.
Oman energian tuottaminen vaikuttaisi myös ruoan kustannuksiin, kuluuhan ruoantuotantoon, varastointiin ja kuljettamiseen öljyä, jonka hintaa ruoan hinta seuraa. Pohjanmaalla alkaa olla esimerkkejä siitä, miten öljylle haetaan vaihtoehtoja. Esimerkiksi Mustasaaressa sijaitseva Stormossenin jätekeskus alkaa tuottaa yhdyskuntajätteistä biokaasua Vaasan linja-autojen polttoaineeksi.
- Biokaasua tuotetaan vuodessa noin 12 bussin ja 1 000 auton käyttämä määrä. Mutta jotta tämä on mahdollista, niin menestymiseen tarvitaan ainakin yksi suurkuluttaja. Kyse on muna-kana-ilmiöstä, kun ei ole tankkausasemia, ei hankita biokaasuautoja ja jos ei ole autoja, ei perusteta tankkausasemiakaan, Johan Saarela Stormossenilta valotti.
Jepuan biokaasulaitos suunnittelee kaasuntankkauspisteen avaamista laitoksen alueelle. Tankkauspistettä voivat käyttää esimerkiksi henkilöautot. Biokaasulaitos käyttää raaka-aineenaan sikaloiden lietelantaa ja perunankuorijätettä. Sen suurkäyttäjiä ovat KWH Mirka ja Snellmannin elintarviketehdas.
- Yhteiskunnassa tarvitaan uudenlaisia pelisääntöjä, nyt yhteisesti on sovittu, mikä on kannattavaa. Lohdutuksen sanana voi todeta, että asioissa on menty eteenpäin, kun noin 20 vuotta sitten meille melkein naurettiin, kun näistä energia-asioista alettiin puhua, Peura huomautti.
Lähirehut ja lähiravinteet teemaa alusti Heikki Koskimies, Sedu Aikuiskoulutus
Myös lähipalveluiden kanssa tarvitaan asennemuutosta, niin, että sitten vasta mennään muualle, kun läheltä ei löydy. Lähipalvelut alusti Heli Siirilä, projektivastaava, Kuntaliitto
Logistiikka aiheena läpileikkaa kaikkia edellä olevia aiheita josta Alpo Kitinoja, projektipäällikkö, Levon-instituutti piti ajatuksia herättävän alustuksen.
Ideakilpailu auki
Päivän päätteeksi avattiin ideakisa, jonka tarkoituksena on saada innovaatioleirille työstettävää. Kilpailu on avoinna kaikille Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan asukkaille, opiskelijoille, yrityksille ja seudulla työskenteleville. Luovuutta saa käyttää, kunhan idea liittyy lähitalouteen ja alueen resurssien hyödyntämiseen. Ideat lähetetään YHYRES-kehittämisyhdistykseen Anja Uhlgrénille tai sähköpostitse anja.uhlgren@sedu.fi 30.4. mennessä.
Teksti ja kuvat: Kirsi Tikkanen ja Kirsti Pasto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti